Minulta kysyttiin mitä odotan Kuusenkerkkäfestareilta… Kieleni meni aluksi jumiin kunnes sain jäsenneltyä aivonystyräni taas avoimeksi. On sen verran uusi suuntaus järjestää luonnolliselle terveyden edistämiselle ja hyvinvoinnille omat karnevaalinsa, että eihän sitä noin äkkiseltään osannut odottaa mitään – tai sitten ehkä vähän liikaakin.

Tiesitkö, että Kuusenkerkkäsiirappi on yksi tehokkaimmista yskänlääkkeistä? Jaetulla paikalla hunajan kanssa – molempia löytyy aina kaapissani.

Olen siis Henna Romu, paljasjalkainen somerolainen – oman polun kulkija, terveellinen ja maukas ruoka on tärkeimpiä asioita elämässäni. Koska olen tottunut festareihin joissa rokki on pääosassa ja ruoan virkaa toimittaa muutaman päivän ajan pääasiassa pohjaan palanut paella, en ole osannut vastata kysymykseen “Mitä odotan Kuusenkerkkäfestareilta?”. Olen toki käynyt Päivillin hortaohjatussa pihakierroksessa ja ollut järjestämässä myös villivihannes-aiheisia ruokakurssejakin, mutta luonnollisen terveyden ja hyvinvoinnin festareille en ole aiemmin osallistunut.

Hyvä ja ravitseva ruoka on pääosassa arkeamme, hyvänä ekstrana oletamme perheessämme hyvinvoinnin lisääntyvän puhtaiden ja luotettavien raaka-aineiden hyödyntämisellä. Ruoanlaitossa käytämme pääasiassa lähituotantoa ja moneen vaivaan osaamme jo hyödyntää pihalta löytyviä luonnontuotteita.Parhaita vapaa-ajanvieton aktiviteetteja neljän hengen taloudessamme on metsäretket, jotka tarjoavat paljon kasvien ihmettelyä ja suuren annoksen luonnon probiootteja. Kesän aikaan yksi eniten käytetyistä kasveistamme on piharatamo. Polkupyöräilyä harjoitellessa pikkuisten jalkojen polvet on olleet koetuksella ja niihin vaivoihin on auttanut pihalta poimittu, huuhtaistu ja auki hierottu ratamo!

Se mitä tiedän Kuusenkerkkäfestareista muokkaa toki odotuksiani festareilta. Tällä hetkellä suurimmat odotukseni ovat kuitenkin kohdata samanhenkisiä ihmisiä – jotka innostuvat lähiruoasta ja luonnosta. Toki odotan myös näkeväni aitoa uutta innostusta luonnosta, heiltä jotka eivät vielä ole hurahtaneet kuusenkerkkien ja luonnon tarjoaman hyvinvoinnin maailmaan.

Olen kuitenkin itse myös hyvin jännittynyt ja avoimin mielin liikkellä sillä tiedän tarjonnan avartavan myös omaa makuelämysteni maailmaa. Odotan uusia makumaailmoja ja ohjeita “yskänlääkkeeni” hyödyntämiseen. Makuelämyksinä odotetuimpia on ehdottomasti jäätelön maistaminen!

Mitähän te muut odotatte festareilta?

Toivonkin siis että saamme viettää helatorstaita aurinkoisen kesäisessä säässä, kuten säätiedotus jo melkein lupaakin. Nähdään jokatapauksessa festareilla!

• Avoiminmielin jännittävä Henna

Somerolaisella Majatalo Myötätuulen pihamaalla, niinkuin suomalaisella peruspihalla muutenkin, kasvaa monenlaista syötäväksi sopivaa ihan luonnostaan. Yhtenä helteisenä maanantai-iltana ryhmä naisia kokoontui keräämään maastosta aineksia kasviskaalikääryleiden aineksiksi.

Löytyi voikukkaa, siankärsämöä, horsmaa ja suolaheinää.

Kvinoa oli keitetty ja kaali pantu kiehumaan ennen pihalle lähtöä. Yrttisakset raksivat kasvinlehdet kvinoatäytteen joukkoon. Syntyi useampi mielenkiintoinen makuyhdistelmä, joista raati valitsi herkullisimmaksi kurkumalla keltaiseksi värjätyn voikukka-sikurirousku-täytteen. Toiseksi parhaana pidettiin suolaheinä-siankärsämö-lipstikka-kääryleitä.

Kotimainen luomu kvinoa valikoitui täyteainekseksi erinomaisen ravintoarvonsa ansiosta. Se on harvinainen kasvikunnan tuote sikäli, että se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Kvinoa on tuikitavallisen jauhosavikan lähisukulainen.

Kvinoakokemus oli ensimmäinen illan molemmille emännille, majatalonpitäjälle Olla-Riitta Aarikalle sekä hortaohjaaja Päivi Eroselle. Miedonmakuinen ja lempeästi perunalta tuoksuva kvinoa oli miellyttävä tuttavuus, joka sopii hyvin kaalikääryleiden täytteeseen ja moneen muuhun tarkoitukseen riisin korvaajaksi.

Kokkailun ohessa keittiössä jaettiin paljon tietoa ja kokemuksia. Olla-Riitta muun muassa päätti ottaa kaapissa seisoneen kasvikuivurin vihdoin käyttöön, sillä kuivattuna yrtit saa säilymään hyvänlaatuisina pitkälle talveen.

– Tosi jännää, kuinka eri tavalla nyt katsoo pihaansa. Tarttis vaan rohkeammin kokeilla villiyrttejä ruuanlaitossa, Olla-Riitta toteaa.

– Joo, siksi minä rakasta hortakokkaamista, koska siitä saa ihan ilmaiseksi makua ruokaan, kannustaa Päivi.

Kaalimenyyn ympärille Majatalo Myötätuulen ruokasaliin kokoontunut naisjoukko oli varsin tyytyväinen illan antiin. Yhdestä kaalista syntyi pellillinen kääryleitä sekä kaalilaatikko ja alkusalaatti. Jälkiruuaksi nautittiin vielä jäätelöä banaani-vuohenputki-sitruunasalsalla.

Herkullisesta illasta kiittäen, Meri

Jos haluat lisää virtaa, lähde laiduntamaan! Tuoreella vihreällä polttoaineella on uskomattoman virkistävä vaikutus talven näännyttämään kroppaan.

Tähän aikaan vuodesta – ja monta kuukautta tästä eteenpäin – sinun ei tarvitse tyytyä vihannestiskin salaattipusseihin. Löydät pihamaalta ja aitovieriltä tarvitsemasi vitamiinit, kun vaan tiedät mitä etsiä.

Itse olen saanut hortoilukoulutusta jo vuosia ystävältäni Päiviltä. Hän on biologi, joka tietää, mistä puhuu. Häneltä löytyy yrtit vaivaan kuin vaivaan.

Olen niin iloinen, että Päivi on ryhtynyt kurssittamaan myös muita kuin ystäviään. Olimme eilen tyttären kanssa hänen järjestämällään hortakurssilla Koisthuhdassa Paakkosen tilalla. Maistoimme vuohenputket, voikukat, ahomansikat, poimulehdet, mesiangervot, nokkoset, siankärsämöt, horsmaparsat ja jopa karvasmantelilta ja pistaasilta maistuvat pihlajan silmut.

Ihan vielä ei ole kuusenkerkkien aika.

– Jos pitää rucolasta, pitää myös voikukasta, Päivi vakuuttaa.

Pienet sileälehtiset tosiaan ovat jopa miedomman makuisia, kuin pippurinen rucola.  Niitä, kuten myös vuohenputkea ja poimulehteä kannattaa kerätä vaikka leivän päälle tai salaatin joukkoon.

Biologi itse käyttää vuohenputkea hyvin monipuolisesti. Piha- ja metsäkierroksen jälkeen tuvassa meitä odotti mehevä hortapiirakka, johon oli leivottu runsaasti vuohenputkea ja nokkosta. Maku oli herkullinen. Reilusti lisäpisteitä piirakka sai terveellisyydestä. Kyytipoikana toimi raikas yrttitee ja jälkiruokana Päivin erikoisuus, ternimaidosta tehdyt letut, joihin jokainen sai käydä itse poimimassa haluamansa kasvit. Minun letussani oli voikukkaa ja vuohenputkea, tyttärellä siankärsämöä, joka on miellyttävän miedon makuista tähän aikaan vuodesta.

Kävelyllä vuosikymmeniä laidunnetussa suojellussa metsässä sammal oli kuin patja jalkojen alla. Näin metsässä myös elämäni suurimman muurahaispesän! Muutaman viikon päästä siellä jälleen kilkattaa karjan kellot kuin muistona menneiltä ajoilta.

Ilta oli mitä ihanin! Jos kaipaat lepoa sielullesi ja virtaa kropallesi, on villiyrttikurssi juuri sinua varten!

Terkuin Meri Vilen

Kylläpäs jännitti! Mutta nyt se on onnistuneesti ja onnellisesti ohitse, ensimmäinen järjestämäni Vappu Hortoilu, yhteistyössä Kultelan kyläyhdistyksen kanssa. Ja taas tuli käännytettyä ainakin yksi vuohenputken vihaaja vuohenputken syöjäksi ei huono päivä ollenkaan. Teemana meillä oli hortaletut. Jokainen sai valita tuoreista nokkosista, voikukanlehdistä, poimulehdestä ja vuohenputkesta mieleisensä letuntäytteet. Hortaa ei laitettu valmiiksi taikinaan, vaan se lisättiin siihen vasta paistovaiheessa, näin maku säilyi tuoreena. Oli mukavaa kuulla ihmisten ihastuneita kommentteja niin ideasta kun toteutuksestakin. Ehkä tästä tehdään perinne!